Kirjoittaja Aihe: Taikasienten kulttuurihistoria  (Luettu 1424 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 782
    • Profiili
Taikasienten kulttuurihistoria
« : Syyskuu 17, 2013, 18:42 »
Tarkoituksena on koota listaa arkeologisista ja antropologisista havainnoista sekä anekdooteista kirjallisuudessa/medioissa, jotka koskevat psykoaktiivisten sienten käyttöä menneisyydessä. Mukaan on sisällytetty myös tapaukset, joissa suoranaista tietoa päihde- ja lääkintäkäytöstä ei ole, mikäli tällaiseen viittaava spekulaatio on kuitenkin kerännyt osakseen paljon huomiota.

Huom: Tämä ei ole vielä valmis. Mikäli aikajanaan löytyy lisättäviä mainintoja, niin niitä voi ehdottaa vastauksella tähän topiciin.


10800-9500
eaa.
      Varhaisimmissa tunnetuissa ihmisasutusten raunioissa Göbelki Tepessä ja Nevali Corissa on rakenteellisia piirteitä, jotka joidenkin historoitsijoiden mukaan pyrkivät jäljittelemään psykoaktiivisten sienten muotoa.

6000-5000
eaa.
      Tassili n'Ajjerin (joka tuolloin oli savannialuetta) kallioihin on maalattu kuvia, joissa esiintyy hahmoja pitelemässä sienenkaltaisia objekteja. Kuvien uskotaan kuvaavan rituaalimenoja.

~4500
eaa.
      Muinaisten egyptiläisten rakentamissa temppeleissä esiintyy kaiverruksia, joiden voidaan tulkita esittävän Psilocybe- tai Amanita-lajien edustajia. On myös ehdotettu, että rituaalimenoissa käytettävät päähineet mukailivat Psilocybe-sienten muotoa.

~4000
eaa.
      Selva Pascualan luolamaalauksessa nautaeläimen seurana on merkintöjä, jotka erään tutkijaryhmän mukaan muistuttavat Psilocybe hispanicaa, jonka tiedetään kasvavan karjaeläinten lannassa.

1000-500
eaa.
      Guatemalasta Kaminaljuyun raunioista löytyneet kivipatsaat muistuttavat ihmishahmoisia sieniä. Patsaiden on tulkittu liittyvän mayaintiaanien sienirituaaleihin.

1291      Plaincouraultin kappelin alttarifreskon hyvän ja pahan tiedon puu muistuttaa asiantuntijoiden mielestä punakärpässientä.

1300-1500       Misteekki-intiaanien koodeksissa esiintyy jumalhahmoja pitelemässä objekteja, jotka tiettyjen tulkintojen mukaan muistuttavat sieniä.

1560       Florentinen koodeksissa fransiskaanipappi Bernardino de Sahagún mainitsee atsteekkien teonanacatlin (psilosybiinisienen) käytöstä. Hän kirjoittaa myös peyotesta (meskaliinikaktus) ja ololiuquista (ergoliinisiemen).

1799       Ensimmäinen eurooppalainen maininta psilosybiini-intoksikaatiosta ilmestyy lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Lontoolainen lääkäri kertoo tapauksesta, jossa perheenisä tuli vahingossa syöttäneeksi perheelleen suippumadonlakkeja.

1919      Antropologi Blas Pablo Reko kirjoittaa teoksessaan De los Nombres Botánicos Aztecas Oaxacan alueen intiaanien käyttävän yhä teonanacatlia.

1938      Jean Basset Johnsonin ryhmä dokumentoi velada-rituaalia Meksikossa. Ryhmän jäsenet ovat ensimmäiset länsimaalaiset, jotka todistavat omin silmin teonanacatlin käyttöä.

1939      Modernin etnobotaniikan isä Richard Evans Schultes pyrkii tunnistamaan teonanacatlin näytteistä.

1948      Suomalainen etnologi T. I. Itkonen kertoo kirjassaan Suomen Lappalaiset vuoteen 1945 suomalais-ugrilaisten ja Inarin lappalaisten noitamenoista, sekä mainitsee näissä käytetyn punakärpässieniä (Amanita muscaria).

1956      Tutkija Roger Heim viljelee onnistuneesti Psilocybe mexicanaa (ja muita Psilocybe-lajeja) laboratorio-olosuhteissa.

1957      Entinen pankkiiri ja sienientusiasti R. Gordon Wasson vaimoineen tiettävästi osallistuu ensimmäisten länsimaalaisten joukossa velada-rituaaliin Meksikon Oaxacassa, matsateekkiparantaja Mariá Sabinan seurassa. Wasson kirjoittaa Life-lehteen artikkelin Seeking the Magic Mushrooms ja psilosybiinisienet saapuvat ensi kerran suuren yleisön tietoisuuteen.

1958-59      LSD:n kehittäjä Albert Hofmann eristää psilosybiinin sekä psilosiinin Psilocybe mexicanasta ja julkaisee psilosiinin synteesiketjun. Myöhemmin Mariá Sabina kokeilee psilosybiinipillereitä ja toteaa niiden pitävän sisällään "sienten hengen".

1960-61      Harvardin yliopiston psykologian professorit Timothy Leary ja Richard Alpert aloittavat sarjan tutkimuksia käyttäen puhdasta psilosybiiniä. Heidät myöhemmin erotetaan tutkimusasetelmien kyseenalaisuuden vuoksi. Learystä sekä Alpertista tulee vastakulttuurin sankareita ja heidän lausunnoillaan on suuri merkitys hippiliikkeen syntyyn.

1971      Psilosybiinin, psilosiinin sekä niitä sisältävien sienten hallussapito kielletään maailmanlaajuisesti YK:n huumausainelainsäädännöllä.

1976      Veljekset Terence ja Dennis McKenna, kehitettyään tavan viljellä Psilocybe cubensista kotiolosuhteissa, julkaisevat pseudonyymien alla kirjan Psilocybin: Magic Mushroom Grower's Guide: A Handbook for Psilocybin Enthusiasts. Kirja myi satatuhatta kopiota viidessä vuodessa ja psilosybiinisienten pimeä kauppaaminen lisääntyi merkittävästi.

1991      Robert McPherson (Professor Fanaticus) kehittää PF tekin ja vuonna 1991 alkaa markkinoimaan jenkkiläisen High Times -aikakauslehden kautta itiöruiskuja ja yksinkertaisia ohjeistuksia, jotka avustavat lukemattomia sienikasvattajia aloittamaan harrastuksensa. Pian tämän jälkeen hän ryhtyy toimimaan samoilla asioilla myös internetissä.

« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 22, 2015, 06:40 kirjoittanut Arvalis »
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa Matias

  • Viestejä: 1 284
    • Profiili
Vs: Sienten kulttuurihistoria
« Vastaus #1 : Syyskuu 17, 2013, 22:20 »
Asetin aiheen pysyväksi, mielestäni on ehdottomasti sen arvoinen.

Poissa Kosminen Nauraja

  • Viestejä: 473
  • Narkonomi
    • Profiili
Vs: Sienten kulttuurihistoria
« Vastaus #2 : Syyskuu 17, 2013, 22:53 »
Ehkä Plaincouraultin kappelin alttarifresko vuodelta 1291 kannattaisi lisätä aikajanalle?
Printtiversio Taika -oppaasta on tilattavissa Tajunta -kaupasta.
Kaikki pdf-kieliversiot nyt Magiska Molekyler Wikissä

Poissa harhakuva

  • Viestejä: 107
    • Profiili
Vs: Sienten kulttuurihistoria
« Vastaus #3 : Syyskuu 18, 2013, 02:36 »
tuli vaa mieleen yks dokkari (en muista mikä) jossa kerrottiin et aikoinaan etelä-ameriikan intiaanit tapas syödä sieniä ja pelailla jonki sortin fudista sienipäissään :D sienillä on tosi pitkä historia näköjään :) plussaa ropisee !

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Taikasienten kulttuurihistoria
« Vastaus #4 : Kesäkuu 10, 2014, 23:48 »
Muutamia lisäyksiä ja korjauksia tehty.
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa JännäHiippari

  • Viestejä: 17
  • Life itself is only a vision, a dream
    • Profiili
Vs: Taikasienten kulttuurihistoria
« Vastaus #5 : Joulukuu 27, 2014, 13:54 »
Mielenkiintoista luettavaa! Jäi mietityttämään miksi historiallisten lähteiden perusteella Suomessa on käytetetty entisaikoina mm. muskariinia sisältäviä sieniä muttei silokkeja

Poissa seittivahvero

  • Viestejä: 104
    • Profiili
Vs: Taikasienten kulttuurihistoria
« Vastaus #6 : Maaliskuu 21, 2015, 04:19 »
Mazatec, matsateekki, metsteekki, mitsteekki, miksteekki. Ovatko nämä saman sanan translitteraatioita eri kielten kautta, vai eri etnisiä (kiellisiä?) ryhmiä.

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Taikasienten kulttuurihistoria
« Vastaus #7 : Maaliskuu 22, 2015, 06:18 »
Mazatec, matsateekki, metsteekki, mitsteekki, miksteekki. Ovatko nämä saman sanan translitteraatioita eri kielten kautta, vai eri etnisiä (kiellisiä?) ryhmiä.
Hyvä kysymys. Matsateekki on suomenkielinen vastine Mazatecille. Metsteekistä en ole kuullutkaan, enkä myöskään löydä mainintoja. Miztec on vaihtoehtoinen kirjoitusasu Mixtecille, Suomessa käytetään misteekkiä tai mixteekkiä (mulla oli lipsahtanut tekstiin "miksteekki", jonka korjasin). Matsateekit ja misteekit ovat omia heimojaan sekä nimityksiä näiden käyttämille kielille.

Kummatkin kansat ovat säilyneet perinteineen tähän päivään asti ja asustelevat Oaxacan laaksossa. Kuriositeettina mainittakoot, että Oaxacasta löytyy enemmän eri psilosybiinisienilajeja kuin mistään muualta maailmasta. Alueella kasvaa myös Ipomoea tricoloria ja Turbina corymbosaa sekä Salvia divinorumia. Ja vissiin myös meskaliinikaktuksia. Siellä on aika otolliset oltavat.
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa Kangsteri

  • Viestejä: 18
    • Profiili
Vs: Taikasienten kulttuurihistoria
« Vastaus #8 : Syyskuu 12, 2015, 16:21 »
Yritin joskus kymmenenvuotta sitten tutkia suomalaisten taikasienten eroja pohjoisessa ja etelässä. Tietoa oli silloin vielä aika rajatusti. Mutta muistan hatarasti että olen lukenut, tai nähnyt matkakertomuksen pohjoisen perukoille tehdystä tutkimusretkestä 1900 luvun taitteessa.
Siinä kirjoittaja kertoi että heille oli annettu paikallisia humalluttavia sieniä, joita nauttineena pystyi kuitenkin tehdä töitä normaalisti.
Lähdettä en löydä enää kyllä millään. Asia oli mainittu lähinnä ohimennen.