Kirjoittaja Aihe: Kärpässieni kokemuksia  (Luettu 8256 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa DMM62

  • Viestejä: 78
  • ''When the going gets weird, the weird turn pro''
    • Profiili
Vs: Kärpässieni kokemuksia
« Vastaus #15 : Joulukuu 26, 2012, 19:47 »
Ei mitään ihmeellisempää kuin ois ottanut rauhoittavan nukahtamislääkkeen. Johtunee varmaan liian pienestä annostuksesta/että olin laskenut heltat mukaan doseen. Eli toiminnee rauhoittavasti.

Poissa Derul

  • Viestejä: 5
    • Profiili
Vs: Kärpässieni kokemuksia
« Vastaus #16 : Syyskuu 17, 2016, 17:44 »
Olen ollut sienten kanssa tekemisissä muutaman vuoden, ja lähinnä vain semejä nauttinut. Kuitenkin myös kärppikset alkoivat kiinnostaa, joten luin aiheesta paljon eri artikkeleita/tutkimuksia/palstoja ja etenkin shamaanit sientensä kanssa oli mielenkiintoista luettavaa :) Ahmin itseeni kaiken tiedon mitä käsiini sain. Joten eräänä kauniina alkusyksyn päivänä päätin käydä keräämässä itselleni erittäin hienoja ja tietynlaista pienen pelon sekaista kunnioitusta aiheuttavia sieniä, amanita muscariaa. Tässä olisi pieni raportti aivan alusta loppuun asti, toivottavasti tästä on jollekin jotain hyötyä! :)

Keräys:
Sienten kasvupaikkana oli vanha kuusimetsä asutuksen lähellä, jossa kärpässieniä kasvoi pienellä alueella hyvin runsaasti. Alueella on lenkkipolkuja, mutta autotie on melko kaukana. Mainio spotti siis. Keräsin kaikki hyvin punertavat aikuiset ja pallomaiset nuoret sienet, haalistuneet ja kovin reikäiset jätin metsään. Kelpuutin siis vain valioyksilöt. Otin mukaani ainoastaan lakit ja piilottelin varret jonnekin pusikkoon kaiken varalta :D Lopulta minulla oli n. 60kpl amanitojen lakkeja pussi täynnä ja suunnistin kotiin puhdistushommiin.

Puhdistus:
Puhdistin lakkien pinnat sieniharjalla mahdollisista roskista ja poistin lakeista heltat. Rapsuttelin helttoja mahdollisimman hellävaraisesti, jotta lakin nahka kärsisi mahdollisimman vähän puhdistusprosessista. Tein mahdollisimman tarkkaa työtä, ja sain poistettua 98% heltat lakeista. Eli jäljelle jäi vain lakin mahtavan punainen nahka, jossa saattoi olla muutama riekale helttaa. Jätin nahkaan myös sitä keltaista aluetta, joka on monien lähteiden mukaan melko stydiä. En havainnut lakeissani yhtäkään matoa. Laitoin lakkien nahat leivinpaperille odottamaan siirtoa jääkaapin päällä olevaan kaappiin/jääkaapin päällä olevaan lämpimään tilaan. Lämpötila kyseisillä paikoilla on n. 25-30°C. Sain neljä leivinpaperiarkkia täyteen puhdistetuista lakeista.

Kuivatus:
Esikuivausprosessin aikana lakit kutistuivat huomattavasti. Useiden muiden kokemuksista poiketen en havainnut voimakasta epämiellyttävää hajua, pieni kuivahtaneen amanitan tuoksu kävi nenään niitä läheltä nuuhkaistaessa. Lakkini eivät homehtuneet parin viikon esikuivatuksen aikana, joka voi johtua siitä, että käytin alustana leivinpaperia enkä sanomalehteä. Leivinpaperi ei ime itseensä nestettä eikä sitä tarvitse vaihtaa. En myöskään laittanut sienten päälle toista arkkia leivinpaperia, joka olisi tukkinut ilmanvaihdon ja aiheuttanut mahdollisesti homehtumisen. Myös helttojen huolellinen poisto on tärkeää homehtumisen ehkäisemisessä. Esikuivatuksen jälkeen lakit olivat "kuivia". Ne eivät vielä siis napsahdelleet sormissa poikki kuin sipsit, mutta suurin osa nesteestä oli jo haihtunut. Laitoin esikuivatetut lakit uuniin (kaksi pellillistä) 10h ajaksi yön yli ja paahdoin niitä hieman raollaan olevassa uunissa 70-80°C (käytössäni on vanha uuni, tökkäsin pellille mukaan yllättävän tarkan lihalämpötilamittarin). Edelleenkään en havainnut mitään epämiellyttävää hajua, ehkä lähinnä mietoa paahtuneen sienen tuoksua. Sienistäni ei valunut mitään nestettä leivinpaperille uunissa ollessaan, joten oletan esikuivatukseni onnistuneen. Aamulla otin sienet pois uunista (lakit olivat hyvin rapsakoita), laskin lakit eri annoksiin (esim. 2 keskikokoista lakkia + 2 pallolakkia), murskasin ne morttelissa ja laitoin eri annokset pieniin minigrip pusseihin merkintöjen kanssa. Tein erilaisia sienimurskasekoituksia lakkien koon ja pallomaisten lakkien mukaan. Annokset vaihtelivat viidestä lakista kymmeneen ja tein myös yhden sienimurskapussin, josta voin ottaa tarvittaessa lisää, jos siltä tuntuu.

Sienten nauttiminen ja kokemukset:
Ensimmäinen kosketukseni amanitojen maailmaan oli 5 keskikokoista lakkia sekoitettuna puolukkarahkaan. Sienipuolukkarahka oli yllättävän hyvää: mukavan marjaisa maku, jossa oli hieman paahtuneen sienen vivahdetta. Nautin sienet semityhjään vatsaan. Huomasin sienten vaikutukset n. 40 min jälkeen nauttimisesta. En halunnut tehdä mitään keskittymistä vaativaa esim. keskittymistä vaativien pelien pelaamista. Halusin kuunnella musiikkia ja laittaa silmät kiinni. Minulle tuli rauhallinen ja hieman unettava olo. En tuntenut ollenkaan pahoinvointia, mutta pientä päässä pyörimistä ja askeleen epävarmuutta oli havaittavissa. Ajan kuluessa näin silmäkulmissani valonvälähdyksiä ja näkökenttäni oli hieman "sumea". Näin puhelimeni näytössä asioita mitä siellä ei tapahtunut (liikettä ja välähdyksiä). Kävin ulkona kävelemässä ja askeleet maata vasten tuntuivat hassuilta, kävelyni veti minua jostain syystä koko ajan vasemmalle :D Musiikki tuntui erittäin hyvälle ja jossain vaiheessa eläydyin siihen kokonaan mieleltäni sekä liikkeiltäni. Huomasin tupakoinnin vaikuttavan amanitojen kanssa ja minulle tuli aina röökin jälkeen hieman heikko olo johtuen varmaankin verenpaineen noususta sekä muista nikotiinin vaikutuksista. Säikähdin hieman, kun erään röökin jälkeen tuli kylmäkuuma-aalto, jonka aikana sydämeni tykytti aika kovaa ja kylmää hikeä pukkasi. Tunsin ehkä hieman nauseaakin ja pientä ahdistusta oli havaittavissa. Olo meni kuitenkin ohi, kun menin sohvalle makaamaan silmät kiinni ja ajattelin kaikkea mukavaa ja keskityin olon poismenemiseen. Katselin koneelta dokumentteja ja lopulta menin nukkumaan :) Seuraavana päivänä olo oli ihan normaali, vatsa ei ollut sekaisin eikä muitakaan negatiivisia vaikutuksia ilmennyt.

Loppusanat:
Kokeilu oli kokemisen arvoinen ja aion ottaa amanitaa hieman suurempina annoksina tulevaisuudessa. Mielestäni kyseinen sieni on saanut huonon maineen turhaan: sitä ei osata useissa tapauksissa valmistaa/nauttia oikein ja näin ollen kokemukset ovat mitä ovat. Itse kunnioitan sieniä ja luontoa ylipäänsä, eikä sienien päämäärä ole minulle pään saaminen sekaisin. Sienet ovat kuin pieniä avaimia, joilla voimme saada avattua päämme sisällä olevia lukkoja. Emme kuitenkaan aina tiedä, mitä niiden ovien takana on.




Poissa pampula

  • Viestejä: 233
    • Profiili
Vs: Kärpässieni kokemuksia
« Vastaus #17 : Syyskuu 18, 2016, 21:53 »
Mainiosti kuvailtu Derul ja olet tehnyt tarkkaa työtä lakkien kanssa! Oli kiva lukea. Ilmaus "semityhjään vatsaan" kiinnitti huomioni. ;)