Kirjoittaja Aihe: Taikasienet julkisuudessa  (Luettu 35503 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa syväluoto

  • Viestejä: 159
    • Profiili
Vs: Taikasienet julkisuudessa
« Vastaus #240 : Helmikuu 28, 2016, 10:11 »
Tuossa vastikään alkoi uusi tuotantokausi X-Filesiä. Jaksossa E10E05 Mulder vetää psilosybiinit voidaakseen kommunikoida kuoleman rajalla olevan itsemurhapommittajan kanssa. Aika kieliposkella meininkiä, eikä kehtaa suositella. Kakkos jaksossa oli myös Dr. Sanjay ja toinen kaveri nimeltä Gupta -> viittaus hatsiohjelmia tehneeseen Dr. Sanjay Guptaan. Kai tuo on jonkinlaista ajankuvaa tuollainen stoner kulttuurin kosiskelu.
Tajunta laajenee niin paljon, että ennen pitkää sinne mahtuu muutakin kuin psykedeelit

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Taikasienet julkisuudessa
« Vastaus #241 : Toukokuu 17, 2016, 17:54 »
The Guardian:  Magic mushrooms lift severe depression in clinical trial - Results raise hopes that active substance in class 1 drug could be used to treat mental health conditions in future

https://www.theguardian.com/science/2016/may/17/magic-mushrooms-lift-severe-depression-in-clinical-trial
Lainaus
Magic mushrooms have lifted severe depression in a dozen volunteers in a clinical trial, raising scientists’ hopes that the psychedelic experiences beloved of the Aztecs and the hippy counter-culture of the 1970s could one day become mainstream medicine. A clinical trial, which took years and significant money to complete due to the stringent regulatory restrictions imposed around the class 1 drug, has found that two doses of psilocybin, the active substance in the mushrooms, was sufficient to lift resistant depression in all 12 volunteers for three weeks, and to keep it away in five of them for three months.
The size of the trial and the absence of any placebo means the research, funded by the Medical Research Council and published in the Lancet Psychiatry journal (pdf), is a proof of principle only.

The scientists, from Imperial College London, said they hoped the results would encourage the MRC or other funders to put up the money needed for a full trial. However, the use of a placebo control, comparing those who use the drug with those who do not, will always be difficult, because it will be obvious who is having a psychedelic experience.

...

All the volunteers had severe depression and had failed to improve on at least two standard antidepressants. They were initially given a low dose of psilocybin to ensure they had no adverse reactions (none did) and then a higher dose a week later. They were treated in a specially prepared room, with music playing and in the presence of two psychiatrists who talked with them throughout. The psychedelic experience lasted up to five hours.

...

The researchers said they did not know whether the effect of the drug was caused by chemical changes in the brain or whether the psychedelic experience, which people describe as spiritual or mystical, gives them a new perspective. Either way, they said psilocybin offered hope for those who had been depressed for an average of 18 years - the majority of the volunteers had been depressed most of their lives.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 17, 2016, 17:57 kirjoittanut Arvalis »
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa syväluoto

  • Viestejä: 159
    • Profiili
Vs: Taikasienet julkisuudessa
« Vastaus #242 : Toukokuu 20, 2016, 10:53 »
Voi jukupätkä, mistä näitä eksoottisia psiolsiinia ja psilosybaania saa tilata?

KP24: Huumesienen ostaja sakkoihin
http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=412521
Tajunta laajenee niin paljon, että ennen pitkää sinne mahtuu muutakin kuin psykedeelit

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Taikasienet julkisuudessa
« Vastaus #243 : Kesäkuu 21, 2016, 10:51 »
The Atlantic: Can Magic Mushrooms Cure Addiction?
http://www.theatlantic.com/video/index/487523/can-magic-mushrooms-cure-addiction/

Lainaus
Kathleen Conneally successfully quit smoking, after a decades-long habit, with the help of psilocybin. Conneally was a participant in a study at Johns Hopkins University looking at whether nicotine addiction could be treated by psilocybin, the active compound in magic mushrooms. In this short video, staff writer Olga Khazan speaks with Conneally about her experience and uncovers the science of how psychedelics work in the brain to make this possible.
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa Arvalis

  • Viestejä: 782
    • Profiili
Vs: Taikasienet julkisuudessa
« Vastaus #244 : Lokakuu 16, 2016, 17:29 »
Lapin Kansa: Harhojen polulla: “Pöllö” vei toimittajan etsimään taikasieniä
http://www.lapinkansa.fi/vapaalla/harhojen-polulla-pollo-vei-toimittajan-etsimaan-taikasienia/

Lainaus
Suomen rikoslain tulkitaan määrittelevän aistiharhoja aiheuttavat "taikasienet" erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi. Jotkut keräävät niitä silti luonnosta omaan käyttöönsä. Salanimellä Pöllö esiintyvä lappilainen kertoo, mistä ilmiössä on kyse.

Huomiota herättämätön henkilöauto odottaa minua parkkipaikalla. Auton sisällä istuu tummiin pukeutunut henkilö, jota kutsumme tässä jutussa salanimellä Pöllö. – Moi, Pöllö tervehtii porkkanaa rouskuttaen, kun kömmin pelkääjänpaikalle.

Tapaamme näin, koska Pöllö on rikollinen. Huumehörhö, mikäli yleistä mielipidettä on uskominen. Suu täynnä porkkanaa hän näyttää tosin aika vaarattomalta.

Pöllö on luvannut ottaa minut mukaansa etsimään psykedeelisiä hermomyrkkyjä sisältäviä “taikasieniä”, joiden kerääminen ja syöminen on laitonta. Niillä on samankaltainen huumaava ja aisteja manipuloiva vaikutus kuin LSD:llä.

– Sain tutulta vinkin yhdestä paikasta. Sieltä on kuulemma löytynyt satoja sieniä. Mutta ne on yksityisiä maita, se on aina riski.

Kaarramme liikenteen sekaan, suuntaamme pois kaupungista.

Tämä ei ole huviretki. Etsimämme sienet on vuodesta 2010 saakka määritelty oikeuskäytännössä erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi.

– Hyi helvetti, kun maistuu mudalle.

– Äkkiä alas vaan.

On vuosi 2014. Olemme kärpäsenä katossa, kun Pöllö kokeilee sieniä ensimmäisen kerran luotettavan ystävän seurassa. Niin häntä on ohjeistettu internetin keskustelupalstoilla.

Surisemme alas Pöllön korvan juureen. Haluamme kysyä, miksi tämä tapahtuu juuri nyt, kun hänen elämässään on vihdoin kaikki hyvin ja olo on pitkästä aikaa tasapainoinen. Mihin hän tarvitsee huumeita?

Pöllölle vastaus on mutkaton: samaan kuin alkoholia.

– Etsin sienistä puhtaasti sitä päihdyttävää vaikutusta. Mieltymys siihen on osa ihmisyyttä. Käytön tarkoitus vain vaihtelee. Toiset käyttävät juhlaan ja toiset tunteiden turruttamiseen.

Mutta eikö ajatus tuntemattoman aineen (joka on, öhöm, luokiteltu erittäin vaaralliseksi) laskemisesta omaan elimistöön ollenkaan arveluta?

Pöllö vakuuttaa, että kyseessä ei ole hetken mielijohde.

– Niin kauan pelotti, kunnes koin saaneeni sienten vaikutuksista tarpeeksi tietoa ihmisiltä, jotka ovat niitä käyttäneet. Saamani tiedot poikkesivat virallisesta linjasta. Sen jälkeen päätin kokeilla.

Taikasienten syömisestä seuraa voimakas kuvotus. Pöllö joutuu siirtymään kylpyhuoneeseen oksentamaan. Sienet tulevat ulos, mutta myrkyt tekevät jo työtään hänen sisällään.

– Kontrollin menettäminen jännitti. Tiesin, että nyt ei voi tehdä enää mitään.

 Käännymme röykkiöiselle metsätielle. Muistiinpanojen tekeminen käy vaikeaksi, mutta onneksi oppaani ei ole lörpöimmästä päästä, vaan puhuu hitaasti ja harkiten.

Kohta edessämme aukeaa syksyinen pelto. Emme ole täällä yksin. Kahdessa eri ilmansuunnassa häämöttää asuinrakennuksia.

– Nuo talot vähän kuumottaa, Pöllö mutisee tyytymättömänä.

Hän pysäköi valkoisten heinäpaalien taakse.

– Tässä on hyvä. Ei ole auto niin tunnistettavissa.

Lähdemme liikkeelle. Pellolla on märkää, tajuan nopeasti valinneeni vääränlaiset kengät. Pöllö astelee edellä mustissa kumisaappaissa, katse maahan nauliutuneena.

Hän evästää, että taikasieniä ei sovi etsiä mistä tahansa.

– Keräämisen pitää tapahtua kohteliaisuuden rajoissa. Kenenkään pihoille ei mennä säikyttelemään.

Yhtäkkiä silmäni osuvat kookkaaseen valkoiseen sieneen.

– Hei! Onko tuo…

– Ei. Ne ovat paljon pienempiä ja niillä on hyvä maastoutumisväri, Pöllö sanoo hädin tuskin vilkaisten.

– Jaa.

Jatkamme etsintää vaitonaisina. Läheiseltä pellolta lehahtaa lentoon joutsenparvi.

Jospa tähän väliin vähän small talkia.

– Noh, mitäs muuta tykkäät tehdä kuin käyttää huumeita?

Pöllö kertoo käyvänsä kokopäivätyössä. Juuri nyt hän viettää ansaittua kesälomaa.

Se on kätevintä ajoittaa syksylle. Sattuneesta syystä.

Palatkaamme kärpäsen muotoon, vuoteen 2014. On kulunut noin tunti siitä, kun Pöllö söi sienet.

Nyt hän makaa sohvalla liikkumattomana. Katse viipyilee huonekaluissa, esineissä, ystävän kasvoilla. Pupillit ovat laajentuneet.

Pöllö on lähtenyt matkalle. Matka eli trippi on kielikuva, jolla tarkoitetaan huumeiden aiheuttamaa tajunnantilan muuntumista. Trippien kesto riippuu aineen vahvuudesta ja annostuksesta.

Asetumme sohvan selkänojalle tarkkailemaan Pöllöä. Hän on käynyt kovin hiljaiseksi.

– Minusta tulee aina hiljainen, kun käytän sieniä. Kaikki mitä olen sanomassa, alkaa tuntua naurettavalta jo ennen kuin saan sen sanottua. Ajatukset kulkevat niin paljon nopeammin.

Kuulostaa uuvuttavalta. Miksi pidät siitä?

– Näen oman tietoisuuteni ja persoonallisuuteni rajat. Pystyn arvioimaan omia ajatuksiani ja tapojani ja sitä kuinka hulluja ne välissä ovat. Näen niiden yli. Näen kaiken paljon rakastavammin.

Entä millaisena näet ympäristösi?

– Näen kirkkaita värejä. Rytmejä. Harmoniaa, Pöllö huokaa ihannoivaan sävyyn.

Päihdelinkin verkkosivuilla kerrotaan toisenlaista totuutta. Sienet voivat laukaista suurina määrinä jopa psykoosin.

Olemme vaeltaneet pellolla jo melkein puoli tuntia, tuloksetta. Pöllö soittaa ystävälleen.

– Ollaankohan me oikeassa paikassa? Ei olla löydetty vielä yhtään.

Ystävän ääni kantautuu vaimeana kännykän kaiuttimesta. Tämä kuulostaa antavan ohjeita siitä, minne pellolla kannattaa suunnistaa. Äänestä ei pysty päättelemään puhujan sukupuolta.

Pöllö lopettaa puhelun ja lähtee hypähtelemään vaivattomasti ojien yli. Rymistelen perässä kameralaukun ja muistiinpanovälineiden kanssa, sukat märkinä. On se tämäkin hommaa.

Samalla kun rikollisen elämäntavan vähemmän dramaattinen puoli alkaa kirkastua, tiedustelen, ovatko taikasienet koskaan vieneet Pöllöä huonolle matkalle. Tripit kun voivat olla pelottaviakin, olen kuullut.

Pöllö nyökkää: yhdesti.

– Yhtäkkiä koin täysin totena, että kaikki elämässä tekemäni valinnat ovatkin olleet vääriä. Oli lohduton olo. Pelkäsin menettäväni onnellisuuteni. Pelkäsin kuolevani.

Huh. Heviä.

Pöllö ei kuitenkaan pysty uskomaan, että sienet tekisivät ihmisestä alttiimman satuttamaan itseään tai muita.

– Ainakin minusta ne vievät kaiken toiminnallisuuden. Alkoholista tulee paljon impulsiivisemmaksi, tekee enemmän typeriä repaisuja. Kuten että hyppäänpäs tuosta sillalta.

Olen utelias. Haluan tietää, näkikö Pöllö huonolla matkallaan mörköjä.

– En silloin. Mutta viimeksi kun käytin, näin mökin oven raosta puun haamun. Siinä se vain käveli ohitse eikä häirinnyt ketään.

Mutta eikö sen pitäisi häiritä, ihan vähän? Että näkee haamuja?

Pöllö kertoo tiedostavansa trippiensä aikana, etteivät hänen näkemänsä olennot voi käydä häneen käsiksi. Hän ei kuitenkaan lähtisi väittämään niitä pelkiksi aistiharhoiksi.

– Sieniä käyttäessä näkee asioita, joita ei näe normisilmällä.

– Tarkoitatko, että se on eri maailma? Vähän niin kuin rinnakkaistodellisuus?

Pöllö käy mietteliääksi.

– Se on ristiriitaista. Se on hyvin lähellä tässä, mutta silti niin valtavan erilainen, että on helpompi puhua siitä toisena puolena. Siellä on elämää.

Lennähdämme kärpäsen siivillämme vielä kerran takaisin vuoteen 2014. On kulunut kuusi tuntia ja Pöllön ensimmäinen matka on päättymäisillään.

Hän on rättiväsynyt. Trippi tuntuu kestäneen ikuisuuden, sillä taikasienet vääristävät ihmisen ajantajun.

Kun sienten vaikutus hiipuu, kaikki näyttää, kuulostaa ja tuntuu taas tavalliselta. Siitä tulee yhtä aikaa helpottunut ja haikea olo.

– Siihen maailmaan jää ikävä. Tiesin heti, että haluan tehdä sen vielä uudelleen, Pöllö muistelee.

Hmm. Erittäin huolestunut Hmm.

Tarkoitatko, että halusit tehdä sen uudelleen mahdollisimman pian? Vaikka heti?

– En. En pystyisi siihen. Niitä tunteja, jotka olet tripillä, voi verrata siihen, että viettäisit kolme kuukautta yksinään jossakin erämaamökissä. Prosessoitavaa tulee niin paljon.

Pöllö vakuuttaa, etteivät sienet ole tehneet häntä riippuvaiseksi. Kahden vuoden aikana hän on käyttänyt neljä kertaa sieniä ja kaksi kertaa verrokkiaine LSD:tä. Kannabista hän polttaa noin kerran kuussa, saman verran tai vähemmän hän juo alkoholia.

– Käytän LSD:tä ja kannabista vain, jos saan niitä erittäin luotettavalta taholta. En lähtisi ostamaan niitä itse. Heroiinia tai kokaiinia en aio ikinä kokeilla. Niillä on niin selkeät haittavaikutukset.

Taikasienet, LSD, kannabis. Kaikki laittomia aineita.

En oikein tiedä, miten suhtautuisin asiaan. Jos kerran päihtymystä kaipaa, miksi alkoholi ei riitä?

– En pidä siitä, miten se vaikuttaa minuun. Suu alkaa käydä enemmän kuin mulle on luontaista ja tulee aggressiota. Se tuntuu arveluttavalta. Sienissä koen tulevani lähemmäs sitä, mitä oikeasti olen. Ajattelen enemmän.

Pöllön puheet pakottavat myös minut ajattelemaan. Virallinen ja epävirallinen totuus taikasienistä eivät oikein tunnu kohtaavan.

Soitan valtionsyyttäjä Leena Metsäpellolle. Tämä istuu parhaillaan koivunvärisen työpöytänsä ääressä, huumausainerikoksiin liittyviä dokumentteja pläräten.

Luotan siihen, että Metsäpelto jos kuka osaa auttaa. Hän on johtanut huumerikossyyttäjien ryhmää Valtakunnansyyttäjänvirastosta käsin jo 15 vuoden ajan.

Yllättäen hän kuitenkin vain pahentaa hämmennystäni kertomalla, että taikasienten asema huumausaineiden vaarallisuusmäärittelyssä on tällä hetkellä korkeimman oikeuden arvioitavana.

Vuodelta 2010 oleva asiantuntijalausunto, joka määrittelee taikasienet erittäin vaarallisiksi, ei siis välttämättä jääkään pysyvästi voimaan.

Miksi ei?

– Kun markkinoille tulee uusi huume, emme heti tiedä kuinka vaarallista se on. Vie aikaa, että saamme tutkittua tietoa aineen terveydellisistä haitoista ja sen aiheuttamista kuolemantapauksista. Sienten osalta tilanne on vielä vaiheessa, Metsäpelto selvittää.

Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että korkein oikeus ottaa huumausaineiden vaarallisuusluokituksia tarkasteltavakseen. KKO on aiemmin arvioinut erikseen muun muassa subutexiä ja ekstaasia.

Molemmilla kerroilla alkuperäinen vaarallisuusarvio jäi voimaan. Ekstaasin suhteen korkeimman oikeuden edustajat eivät kuitenkaan olleet yksimielisiä.

– Osa oli sitä mieltä, että kyseessä ei ole erittäin vaarallinen huumausaine.

Pöllön mielestä on kaksinaismoralistista, että sienten käyttämisestä rangaistaan, mutta alkoholin käyttö sallitaan. Hänen tuttavapiirissään taikasienten vaikutukset mielletään yleisesti ottaen myönteisiksi ja alkoholin negatiivisiksi.

– Se syö lainsäädännön uskottavuutta. Luulen oikeasti, että ihmisten perjantai-illat olisivat huomattavasti rauhallisempia, jos päihteenä käytettäisiin alkoholin sijasta sieniä.

Minä en ole ihan myyty. Ehkä se johtuu siitä psykoosin mahdollisuudesta.

Toisaalta Lapin poliisin huumerikosyksikön tutkinnanjohtaja Olli Murtola vahvistaa, että sienten ja LSD:n käytöstä narahtaneet henkilöt eivät tyypillisesti vastusta virkavaltaa tai syyllisty henkeä tai terveyttä uhkaaviin rikoksiin.

– Minulla on vaikutelma, että he ovat yleensä aika rauhallisia kavereita.

Vajaan tunnin etsinnän jälkeen alkaa vihdoin tapahtua. Pöllö hihkaisee innostuneesti ja polvistuu maahan.

– Oiii, täällä on lapsukaisia!

Lapsukaisia?

– Tajuat varmaan, miten hörhöltä kuulostat, naurahdan, mutta tulen lähemmäksi.

Pöllö ei välitä. Hän painaa käsillään hellästi heinikkoa syrjään. Nyt minäkin näen ne: kolme pikkuruista taikasientä puskee esille tummasta maasta. En olisi ikimaailmassa löytänyt niitä itse.

Pöllö näppäisee yhden irti ja tarkastelee sitä tyytyväisenä.

– Sienten etsiminen on osa viehätystä. Jos näitä olisi saatavilla noin vain, se ei olisi ollenkaan sama juttu. Kun joudut kävelemään pitkiä matkoja sen eteen, sienten löytäminen on erittäin suuri ilo. Tuntuu, että tämä on mulle annettu.

Kuka on antanut?

– Luonto. Tai Äiti Maa. Tai SIENIJUMALAT, Pöllö lohkaisee dramaattisesti ja purskahtaa ilkikuriseen nauruun.

Kyllä, hän tajuaa varsin hyvin, miten hörhöltä kuulostaa. Oikein mässäilee sillä. Huumori taitaa olla keino käsitellä jännitystä.

Pöllö käärii sienet varovasti Lidlin wc-paperiin. Hän kertoo suostuneensa haastateltavaksi, koska haluaa oikaista taikasieniin ja niiden käyttäjiin liittyviä ennakkoluuloja.

– Meidät on peloteltu hyvin. Itsekin luulin vielä muutama vuosi sitten, että “sienipäät” ovat niitä, jotka haluavat vain olla mahdollisimman kujalla kaikesta.

Sekö ei sitten ole totta?

Ei Pöllön kokemuksen mukaan. Päihtymisen ohella hän käyttää taikasieniä itsetutkiskelun työkaluna. Sienet ovat myös vahvistaneet entisestään hänen rakkauttaan ja kunnioitustaan luontoa kohtaan. Eikä hän usko olevansa ainoa.

– Käyttäjäkunta on niin maan alla, ettei sitä arvaakaan, ketkä kaikki käyttävät, hän hymähtää.

Kaiken tämän hehkuttamisen jälkeen on pakko kysyä. Pystytkö ajattelemaan sienistä ollenkaan kriittisesti?

– Tiedostan, että ihminen haluaa helposti julistaa omaa totuuttaan ja saada sille vahvistusta. Mihinkään päihteisiin ei pidä sekaantua, jos ei ole varma, että pää kestää. Ainetta pitää kunnioittaa. Sienetkään eivät sovi kaikille.

Se siitä. Lähdemme ajamaan takaisin kaupunkiin.

Pöllö laittaa autostereot soimaan ja virnistää monimerkityksellisesti, kun Infected Mushroomin (suora suomennos: Tartunnan Saanut Sieni) psykedeelinen trance alkaa vyöryä kaiuttimista.

Tästä tulee hankalaa, tajuan.

Miten pitää kirjoittaa vaaralliseksi luokiteltuja huumeita käyttävästä, mutta ilmeisen toimintakykyisestä ja loogisesti argumentoivasta ihmisestä, joka vaikuttaa kaiken lisäksi olevan hyvä tyyppi?

– Luotan siihen, että olet reilu, Pöllö kohauttaa olkiaan.

Aion olla. Mutta sydäntäni kivistää.

Mitä jos joku saa juttuni myötä päähänsä etsiä luonnosta taikasieniä ja erehtyykin syömään jotakin tappavan myrkyllistä? Onko se minun syytäni? Yllytinkö häntä kertomalla Pöllön kokemuksista?

Journalismin tehtävänä on herättää keskustelua arkaluontoisista ja kiistanalaisista ilmiöistä. Mutta riittääkö se perusteeksi? Saako rikoslakia kyseenalaistaa? Saako rikoksen ympärille rakentunutta filosofiaa kirjoittaa auki?

Pääni on pyörällä, ja aivan ilman päihteitä.

Tiedustelen tutkinnanjohtaja Olli Murtolan mielipidettä asiasta.

– En vastusta ajatusta, että aiheesta tehdään juttu. Tämä on melko harvinainen ilmiö. Sellainen, josta ihmisiä voisi kiinnostaa lukea.

Valtionsyyttäjä Metsäpelto on empivämmällä kannalla. Hän on huolissaan erityisesti nuorista, jotka eivät välttämättä osaa vielä suhtautua lukemaansa kriittisesti. Ihannoiva asenne tarttuu helposti.

– Huumausaineista kirjoittaminen on erittäin vaikeaa. Huumepolitiikkaa voidaan kritisoida, mutta myönteiseen sävyyn huumeista ei sovi kirjoittaa. Niiden haittavaikutukset ovat kiistattomat, hän korostaa.

Kyllä. Painotettakoon tätä siis nyt.

Lukijat. Suhtautukaa kaikkeen edellä lukemaanne erityisen kriittisesti.

Älkää leikkikö terveydellänne.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 16, 2016, 17:33 kirjoittanut Arvalis »
"Beyond a certain point, the whole universe becomes a continuous process of initiation."
-- Robert Anton Wilson

Poissa syväluoto

  • Viestejä: 159
    • Profiili
Vs: Taikasienet julkisuudessa
« Vastaus #245 : Marraskuu 16, 2016, 10:47 »
Huumaavien sienten kerääjät riesana eläintilalla – edes kaksinkertainen sähköaita ei pidättele: "Olemme hätistelleet pois" - Keski-Uusimaa 15.11.2016
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/455147-huumaavien-sienten-keraajat-riesana-elaintilalla-edes-kaksinkertainen-sahkoaita-ei

"Psilosybiinisienistä kiinnostuneille löytyy verkosta suomenkielinen keskustelufoorumi, jossa on yli 3 300 jäsentä."
Tajunta laajenee niin paljon, että ennen pitkää sinne mahtuu muutakin kuin psykedeelit