Todellakin suosittelen ekakertalaiselle turvallista trippivahtia olipa kyseessä mikä tahansa psykedeeli. Kaikki mikä tekee omasta olosta turvallista kannattaa käyttää hyväksi alkaen viltistä, suklaasta tai mukavasta lämpimästä karvalakista. Eikä trip sitter ole huono idea kokeneemmallakaan psykonautilla.

Ok. Sehän se vähän on, ku kaikilla ei oikein ole mahdollisuutta siihen. Ehkä voimakkain "deeli", tai oikeastaan disso, mitä tähän mennessä on tullu koettua on salvia. Kuitenkin dmt ja se ei ole sama asia....

Minuakin kiinnostaa kokemukset tilaamisesta.

Kaverini tilasi joskus 2020 loppupuolella yrttiladosta, ja tuli perille.
Siellä ainaki mainittiin, että Virosta lähtee se tavara liikkeelle.

Epäilemättä. Mutta amfetamiini tuntui kuitenkin olevan tuossa se laukaiseva tekijä.

Pelkkä kannabis yksistään aiheutti suurina annoksina pientä paranoijaa, tarkoittaen sellaisten normaalien pelkojen suurentelua ja niistä johtuvaa pientä "kriippailua". Se varmasti toimi tuossa vahvistavana tekijänä. Alkoholi puolestaan jarrutti tai rauhoitti sen lamaavalla vaikutuksellaan, ja samaan aikaan rohkaisi ottamaan noita muita aineksia enemmän kuin olisin muutoin ottanut. Tuota psykoosin tasoista tilaa en kuitenkaan ollut kokenut edes etäisesti muulloin kuin vasta amfetamiinin vaikutuksen alaisena.

Tuo psykoosin laukaisija ei kuitenkaan ollut tuossa se pääpointti, vaan enemmän tuo psykoosi itsessään, ja sen analysointi. Mutta jos tuota psykoosin laukaisijaa mietitään lisää, niin voisin palata takaisin amfetamiinin vaikutuksiin ja vielä tarkemmin sen vaikutuksien laskuvaiheeseen, jossa psykoosi siis alkoi. Tuo tilanne on mielestäni hyvä esimerkki siitä miten vakavasti aivojen kompensointi lääkeaineiden vaikutuksia vastaan voi käytännössä tapahtua. Oli kyseessä sitten amfetamiini tai jokin muu lääkeaine, niin kun sen aineen vaikutus loppuu, voi aivojen luonnollinen tasapainotus eli tuo "kompensointi" heittää sen vaikutuksen raakasti toiseen äärilaitaan, luoden pahimmillaan hyvinkin vakavia mielentiloja.

Tässä tapauksessa kun mieli on (ainakin suurinpiirtein) ehjä, niin nuo psykoosin tasoiset oireet lopulta katoaa kun aivot saavuttaa normaalin tasapainonsa. Ehjässä mielessä ei lähtökohtaisesti ollut mitään vialla, joten kun aivojen toiminta tasapainottuu, niin tasapainottuu mielenkin toiminta.

Mitä sitten tapahtuu kun sama tehdään "viallisen" mielen kanssa? Kun potilasta yritetään lääkitä kuntoon. Ainakin sama aivojen tekemä kompensointi tapahtuu silloinkin, luoden potentiaalisesti entistäkin suurempia häiriöitä mielen toiminnassa. Vikaa ei yksistään tällä saada korjattua, koska vika sijaitsee henkisellä tasolla mielessä, EI fyysisesti aivoissa, jotenka kun aineen käyttö lopulta lopetetaan, niin palataan lähtöpisteeseen.

Tässä on siis vähän sama periaate kuin niillä jotka "juovat ongelmansa pois". Psykoosista kärsivälle voidaan antaa esim benzoja ja niiden avulla voidaan saada harhat pois, mutta siinä samalla potilaan yleinen olemus muuttuu kuolleiseen suuntaan benzojen mieltä lamaavan vaikutuksen vuoksi. Ajan saatossa toleranssi tähän lääkeaineeseen kasvaa, eli aivot kompensoivat tätä vastaan yhä rajummin. Mitä pitempään aineen käyttöä jatketaan, sitä suurempi tuo aivojen tekemä "vastaheitto" tulee olemaan, joka tulee väistämättä vastaan, viimeistään silloin kun toleranssi kasvaa niin suureksi että yhtään suurempi annos voisi aiheuttaa kuoleman ja pienempi ei enään vaikuta riitävästi.

Kierrättäen nyt jo samaa asiaa, onpa tuossa yksi tapa lisää kertoa miksi lääkärin lääkitykset eivät ole hyvä ratkaisu. Mikä sitten on? Varmaksi en osaa sanoa, mutta itse lähtisin liikkeelle meditoinnista. Vaikka se voikin kuulostaa tylsältä, niin väittäisin sillä olevan ihan todellisia parantavia vaikutuksia ainakin psykoosista kärsivälle, kunhan sitä tehdään säännöllisesti.

Irtaannu mielestäsi. Päivittäin. Meditoimalla.

Sieniä sitten tämän jälkeen varovaisesti jos siltä tuntuu. Näin minä tekisin. Tee sinä omat päätöksesi.

Voisiko nuo oireilut johtua ihan siitä, että nuo tietyt lääkkeet/aineet (amfetamiinit, antipsykootit) vaikuttaa dopamiiniin, ja sienet esimerkiks ei niinkään? Lsd kait jonkunverran dopamiinin kanssa on tekemisissä. Eli tuolloinhan se olis ihan aivokemiallinen juttu.
Ja siis just tuohon dopamiiniteoriaan nuo antipsykootit perustuu, eli rajoittaa liiallista dopamiinin määrää.
Ja sitä myöten voi tulla se vastaheitto lääkitystä alasajettaessa myös, jos joku menee pieleen....?

Mites sitten tämä:
https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/korkein-oikeus-linjasi-taikasienet-eivat-ole-erittain-vaarallinen-huumausaine/6454466


"Taikasieniksikin" kutsuttuja, huumaavia psilosybiinisieniä ei voida pitää rikoslain tarkoittamana erittäin vaarallisena huumausaineena, korkein oikeus linjasi tänään antamassaan ennakkopäätöksessä.

Lainaus

KKO teki linjanvedon tapauksessa, jossa forssalaismies oli tuomittu ehdottomaan vankeuteen psilosybiinisienten kasvattamisesta, sadon levittämisestä ystävilleen ja yli sadan kasvattamiseen tarkoitetun kasvatusalustan tilaamisesta postitse.

Niin, siis tuon päätöksen mukaan nykylaki menisi näin?
-käyttöannos 2-3g kuivattuja sieniä
-"taikasienet" eivät erittäin vaarallisia

Tietysti onhan tässä sekin, et esimeriks 2g annoksessa cubensista ja 2g annoksessa silokkeja on voimakkuudessa aika selvä ero.

Voi niitä joiltain osin verrata, mutta ei ole sama. Ihan eri reseptoritkin siellä kopassa sykkii.

Mitä se kestäminen sitten tarkoittanee? Vaikka ei kestäisi, vaikutus lakkaa muutamassa tunnissa. Ei siihen kuole, vaikka pelottaisi. Ja harvemmin käy pelottavaksi, jos valmistautuu kunnolla ja huolehtii set & settingin.

Kerran otin pajaa laskuvaiheessa ja matka lähti uuteen nousuun. Lähtökohtaisesti on mielestäni huono idea sekoittaa aineita keskenään, mutta mainitsinpa nyt kuitenkin tuon synergiakokemuksen.

Vois sen verran sanoo, et esim. kun ennen nukkumaan menemistä polttaa savut, niin sillon voi tulla sitä ahdistusta, joka vaan tuntuu syvenevän/pitkittyvän. Ja siinä vaiheessa melkeen miettii, et ois voinu jättää tekemättä.
Sit kuitenki jonkun ajan päästä se ahdistus helpottaa ja tulee rennompi olo. Tietyllä tavalla varmaan ihan hyvästä kokea sitä ahdistusta.
Kuten sanottua, eri reseptorithan ne on savuissa aktiivisia, vaikka onhan nuo ihan selvästi psykedeelisiä vaikutuksia.

Yks tuttuni on trippaillut vähän samaan tyyliin, et just ennen nukkumaanmenoa ottaa tatit.
Luulisin näin, et se alkaa valvottaa. Joillain ku sienet saa aktiiviseksi ja uni ei välttämättä tule kovin helposti. Savuissa taas ei useimmilla tunnu nukahtamisessa olevan ongelmia.

Miksipä ei, aivot, tietoisuus ja mieli on niin monimuotoinen ilmiö, että kaikkea ei voi tietää. Siinähän se viehätys osittain piilee, että vaikutukset yllättävät.

Niin, mutta loppupeleissä ne mahdolliset hyödyt kuitenki peittoavat ne haitat? Ainakin suurimman osan kohdalla. Näin noista aiemmista keskusteluista olisi pääteltävissä.

Tämä kuvaa sitä, mitä tavoittelin. Olen verrannut asiaa piilevään tai koteloituneeseen infektioon. Jokin patogeeni on jäänyt uinumaan elimistöön, mutta ei vaikuta siihen tai ainakaan ei suoraan. Elimistö on sopeutunut patogeenin läsnäoloon. Taudinaiheuttaja voi kuitenkin yllättäen aktivoitua ja aiheuttaa ongelmia. Jos vuosikymmeniä dormanttina ollut tuhkarokkovirus aktivoituu, sitä ei ole tapana kutsua parantumiseksi. Halutessaan sen voi ymmärtää mahdollisuudeksi päästä viruksesta eroon tai kesyttää sen.

Analogia ei ole täydellinen, koska mielessä tuskin on kokonaan koteloituneita alueita. Retkeily lisää neuroplastisuutta, jolloin lähes mahdottomiksi käyneiden yhteyksien todennäköisyys kasvaa voimakkaasti. Tähän perustuu sienten terapeuttinen voima ja luovuuden kasvu. Kaikki kasvu ei kuitenkaan ole välittömästi terapeuttista, vaan vaatii jälkitöitä.

Niin, siis matka voi avata tuommosen uinuvan asian, mikä ei olisi muuten mitenkään haitannut elämää?
Ja sit kun sen saa esille, niin silloin on tilaisuus korjata se?
Ja eikös se silloin jääkin ainoaksi vaihtoehdoksi, mikäli mielii päästä eteenpäin?